Yllätys, yllätys, kiirettä on taas pitänyt siinä määrin, etten edes blogia ole ehtinyt päivittämään. Heräsin oikeastaan vasta viime viikolla siihen, että syksy on saapunut, vaikka lehdetkin ovat olleet enemmän tai vähemmän keltaisia jo jonkin aikaa ja pimeä alkaa tulla jo kahdeksan jälkeen. Kiireen keskellä sitä vaan tuntuu sulkevan silmänsä jopa moisilta muutoksilta aika tehokkaasti :) Mutta palataanpas lyhyesti kesän tunnelmiin tämän päivityksen muodossa...
Kesän vaellusreissu tehtiin Kolille yhdessä siskon ja ihanan lainakoira Ledin kanssa. Alkuun vähän epäilytti ottaa Ledi mukaan, tai ylipäätään meille vierailemaan, koska kyseessä on melko samanikäinen leikkaamaton uros kuin Wäinö, paitsi tietty saksanpaimenkoirana hiukka isompaa kokoa :) Ja Wäinö ei yleensä uroksista ihan älyttömästi perusta. Eikä kyllä perustanut tälläkään kertaa ja tunne oli molemmin puolinen. Pientä örinää oli ilmassa kun nämä veitikat (jotka myöhemmin saivat lisänimet nuija ja tosinuija, roolit vaihtelivat) joutuivat liian lähetysten toistensa kanssa. Ennakko-odotusten perusteella valmistauduttiin jo jättämään Wäinö kotiin, koska pikkumökkiin ei riitapukarit mahdu, mutta koska kumpikaan ei ollut halukas muuta kuin vähän örisemään, voitiin lähteä kolmen koiran voimin matkaan. Wilhosta idea ei ollut mitenkään paras, se oli saada jonkin sortin halvauksen Ledin nähdessään. Jostain syystä se pelkää tätä koiraa, vaikka kyseessä on todella lempeä otus eikä todellakaan Wilholle kukaan ärissyt! Muutaman kerran Wilho tosin jäi jalkoihin kun nuija-osasto jyräsi päältä...
Sinällään reissu oli menestys, koirat saivat paljon liikuntaa vaihtelevassa maastossa ja koska mökki oli ihanan rauhallisella paikalla, pystyi koiria pitämään lähes koko ajan vapaana. Ah, rentouttavaa! Wäinö kävi lammessa uimassa ja nähtiinpä reissulla jopa lehmiä, jotka ihmetyttivät poikia. Molemmat katselivat niitä silmät pyöreinä ja Wäinö varmuuden vuoksi murisi vähäsen, vaikkakaan ei näyttänyt olevan varma mitä moisista otuksista pitäisi ajatella :) Erittäin positiivista huomata miten paljon Wäinö on kehittynyt; ennen olisi varmuuden välttämiseksi räyhännyt minkä olisi ehtinyt, mutta nyt se jopa pysähtyi miettimään ensin! Olen tyytyväinen myös siihen, että pystyttiin nukkumaan samassa tilassa kaikki viisi, mutta lähtiessämme syömään jätimme Ledin ja Wäinön eri tiloihin, ihan vaan varmuuden vuoksi. Huippusuoritus koko reissu Wäinöltä! Olen erittäin tyytyväinen. Wilho (ja tietty Ledi) käyttäytyi omaan hienoon tapaansa ja alkujärkytyksestä selvittyään senkin reissu oli oikein rento :)
Wäinön kanssa saatiin myös tokoagin alakoulu päätökseen. Koitos päättyi luonnollisesti lopputenttiin, jossa oli suoritettavana 15 erilaista osiota. Lähdettiin tenttiin vähän huonoista asetelmista sillä emme olleet harjoitelleet edellisellä viikolla ollenkaan ja jos totta puhutaan niin ylipäätään olimme harjoitelleet hävettävän vähän... Päätin kumminkin, ettei se ota jos ei annakaan ja rohkeasti tenttiin vaan! En myöskään ehtinyt lenkittämään koiraa ennen tenttiä, joten huimat ei omat odotukset ainakaan olleet. Itse asiassa olin melko varma, ettemme saa koko tenttiä läpi.
15 eri tehtävää suoritettiin 5 tehtävän sarjoissa. Olimme toisena suoritus vuorossa ja siinä vuoroa odotellessa kertasin Wäinön kanssa tulevat liikkeet.Täytyy myöntää, että Wäinö oli huippuvedossa! Se oppi liikkeet nopeasti (osaksi ne toki olivat kertausta tunneilta) ja suoritti ne virheettä kun oma vuoromme tuli. Yhden ainoan miinuspisteen saimme tasapainolaudasta, jolle koiran oli tarkoitus laittaa etutassunsa. Olin vahingossa opettanut sen menemään laudalle käskystä kun sen olisi pitänyt mennä siihen omatoimisesti. Joten siinä kohtaa koira vain odotti minulta käskyä, ihan niin kuin sille oli opetettukin... Saimme 14/15 pistettä eli huima suoritus ja varsinkin meille! Hieno Wäikki!
Seuraava koitos onkin Wäinön kanssa näyttelyt Jyväskylässä marraskuun puolessa välissä. Tällä kertaa olen jo ilmoittanut sen, joten enää en voi perääntyä. Vaikka jännittää jostakin syystä mennä itse esittämään koira... Wilhon kanssa pitänee myös kehitellä jotain kivaa, mutta vielä ei ole erikoisempaa tiedossa.
