tiistai 22. maaliskuuta 2016

Kuulumisten kertaus ja ihana kevät

Blogin päivitys taas jää, tekemistä on ollut, kerrottavaa olisi vaikka millä mitalla, mutta väsy iskee... Lomaviikkokin oli ja meni ja sen aikana puuhailtiin paljon koirien kanssa, itse kylläkin hyvin rauhalliseen tahtiin liikkuen sillä flunssa ei vieläkään täysin päästänyt otteestaan.

Loma aloitettiin Rutun kanssa tutustumalla bostoninterrieri Vitoon, joka ottikin pojan iloisen innokkaasti vastaan. Alkujärkytys oli tällä kertaa hyvin lyhyt ja Ruttu intoutui leikkiin ihan kunnolla - jopa niin kunnolla, että venäytti hieman jalkaansa. Mitään sen kummempaa ei kumminkaan sattunut ja pienellä levolla jalka oli taas entistä ehompi. Rutun päivää järkytettiin myös lähtemällä kaikkien poikien kanssa maalle vanhempieni luo. Wilho ja Wäinö olivat tietysti tuttuun tapaan innoissaan, mutta niin oli Ruttukin; se otti ympäristön heti omakseen. Nukkumisesta ei alkuun meinannut tulla mitään, mutta tarpeeksi väsyneenä sillekin oli lopulta annettava periksi. Jäimme ihan yöksi ja yö sujui niin ikään hyvin, vaikka oltiin vieraassa paikassa. Kaipa Ruttu tajusi toisista koirista ja minusta, että tämä on kiva paikka.

Toinen ruttunaama oli Rutulle mieluinen kaveri - ja toisinpäin. Leikki yltyi välillä niin, että Vito kävi tauolla portin takana, mutta hienosti tämä kaksikko tuli toimeen.

Se hetki kun on vain luovutettava. Tokmannilta löytyi uusi peti ja hinta harmitti alkuun hieman. Tästä pedistä tosin voi pyyhkäistä lian rätillä pois helposti ja se on silti pörröinen ja pehmeä. Näitä lisää!

Söpöstelyä <3

Ruttu sai myös ensimmäiset rokutuksensa. Itse piikkiä se ei edes huomannut, mutta hampaiden katsominen oli siitä epäilyttävää. Se taisi tulkita sen leikiksi, mutta eläinlääkäri oli hieman eri mieltä. Lisään listalle tuon hampaiden katsomisen opettelun, unohtui kokonaan... Kynsiä sentään ollaan leikattu eikä siinä ole hankaluutta - namin kanssa sujuu oikein mallikkaasti.

Ruttu on päässyt myös käymään hallilla pariin otteeseen. Molemmilla kerroilla se on ollut hieman arka, mutta saanut paljon silittelyjä osakseen, joista se on sitten rohkaistunut ja ottanutkin kaikki irti. Se jopa leikki lelulla hieman, mikä on erityisen rohkaisevaa. Olen järjestänyt sille pentutreffejä muutamaan otteeseen ja niistä on tullut onnistuneita kokemuksia. Tapasimme mm. venäjän spanielin ja toisen bullmastiffipupsin. Molempien kanssa Ruttu koitti leikkiä. Kaverit eivät niin innostuneet, mutta olivat kuitenkin ystävällisiä ja Rutun kokemus koirista pääsi karttumaan taas muutaman koiran verran.

Wilho on ehtinyt käydä niin rallytreeneissä kuin lukukoirailemassakin. Lukukoirailuun ollaan saatu kivaa rutiinia ja rauhoittuminen paikan päällä on lähes välitöntä. Wilho on myös erittäin innoissaan menossa työpaikalleen ja sekös se vasta onkin mukavaa! Jossakin ollaan onnistuttu! Viime viikolla Wilho näytti aralle lukujalle jopa paljon temppuja, mutta rauhoittui heti kun lukeminen alkoi, vaikka temput selvästi kiihdyttivät sitä. Voiko parempaa tulosta edes haluta? Rallyssä taas koitettiin rataa oikealla puolella, mutta menin ahnehtimaan liian pitkää pätkää ja se kyllä kostautui - jätättäminen oli välitöntä. Sitä korjattiin seuraavissa treeneissä ja saatiinkin motivaatio pysymään hienosti. Kisoihin tullaan menemään kuitenkin puhtaasti tämä on hauskaa asenteella, tuloksesta viis! Sanoin vetämälleni ryhmälle, että motivaatio on kaikista tärkeintä, yritän muistaa sen itsekin.
Lukukoira valmiina hommiin!

Wäinössä näkyy treenaamattomuus. Se karkailee eikä jaksa keskittyä ja meillä onkin jonkin verran työtä, että saadaan se kisakuntoon. Pentu on tietenkin vienyt niin suuren osan energiaa, että ihmekkös tuo, mutta tosiasia on, ettei meillä tällä tavalla ole mitään mahdollisuutta hyväksyttyyn tulokseen. Jostain on siis aikaa ja energiaa kaivettava - siis pääsiäisen jälkeen, koska pojat on varattu sinne minilomalle. Se tosin tekee Wäinölle varmasti hyvää, pääsee pois Rutun hampaiden alta ainakin hetkeksi.

Viikonloppuna nautittiin hankiaisista, auringosta ja parantuneesta terveydestä! Ai että oli hienoa viimein jaksaa tehdä asioita! Kevät <3
Jee! Juostaan!
Joo, juostaan! Vaan kaikki jalat tuntuu olevan keskenään eri mieltä suunnasta...

Pentutreffeillä Nasu hyppääkuvaan.

Wilhoa ei toisten namit kiinnosta, mutta Rutulle maistuu.



torstai 3. maaliskuuta 2016

Sairastelua

Olen ollut enemmän tai vähemmän flunssassa (tai siis influenssassa) viime viikot, enemmän viime viikolla, jolloin olo oli niin kauhea, etten saanut minkään koiran kanssa tehtyä yhtään mitään. Wäinön rally-kisatkin jouduin lauantailta perumaan ja sekös harmitti! Pentu on elänyt kuin pellossa, lähinnä sisätiloissa ja ulkoillen pihamaalla itsenäisesti - joka ei tee tietenkään hyvää esim. sisäsiisteyskasvatukselle. Tällä viikolla olen ollut jo paremmassa kunnossa, mutta jälkitautien pelossa ottanut todella rauhallisesti.

Tällä viikolla olen siis ottanut uuden vaihteen sisäsiisteysopetukseen. Olen rampannut pennun kanssa ulkona vähän väliä, kehunut ja palkannut oikeasta suorituksesta - ja tietenkin siivonnut niin maan pirusti vahinkoja lattioilta. Pari viime yötä onkin sujunut ilman vahinkoja ja eilen oli ensimmäinen vuorokausi kun pentu ei tehnyt yksiäkään tarpeita sisälle. Ei edes yksinollessaan. Olen myös sopinut leikkitreffejä, jotta pentu saisi sosiaalista kanssa käymistä. Toivon todella terveyttä itselleni, jotta tämä alku pennun kanssa saataisiin hyvin käytettyä! Ensi viikolla on jo ensimmäisten rokotusten aika, kylläpä aika taas rientää!

Onneksi kevättä alkaa olla jo ilmassa enkä eilen malttanut olla lähtemättä lenkille kun aurinko paistoi ja pääsin töistä hyvissä ajoin. Koska aika oli niin varhainen ja ajattelin, että porukkaa ei varmasti ole kovin paljoa vielä liikkeellä, otin uskaliaasti kaikki neljä koiraa matkaan. Tällä kertaa homma sujuikin hyvin ja rennoissa tunnelmissa. Yhteen kävelijään törmättiin lenkin loppumetreillä, mutta sain kaikki koirat keräiltyä kasaan ja kävelijä lähti kiertämään toista reittiä, joten suoraa kohtaamista ei onneksi tullut. Pentu oli (ihanan) väsynyt lenkin jälkeen ja painui suoraan nukkumaan pariksi tunniksi.

Kolme ehdin saada samaan kuvaan, joten kuten ainakin :D

Herkku, kiitos!

Kevättä rinnassa ja lumikylpy - mikäs sen parempaa!

Aktiivilenkkeilijä tekee pyrähdyksen ja on taas kohta kameran tavoittamattomissa

Wilhon kanssa meillä oli taas eilen lukukoirailua Lehmossa kahden lukijan verran. Liekö lenkki väsyttänyt pojan vai mitä, mutta Wilho otti todella rauhallisesti. Molemmat lukijat jäivät juttelemaan kanssani oman vuoronsa jälkeen ja Wilho haki lapsilta itsenäisesti rapsutuksia! Muutenkin se pysyi kauniisti paikallaan eikä minun tarvinnut nameilla houkutella sitä ollenkaan. Olen erittäin tyytyväinen.

En edes uskalla kunnolla toivoa, mutta josko tällä viikolla päästäisiin rallytreeneihin?