Kesän menokokoelmaa

Taas on hieman aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Työkiireet ovat jatkuneet ja joka illalle on vapaa-ajankin ohjelmaa tullut suunniteltua. Blogin ääreen ei siis ole enää jaksanut istuutua! Mutta pientä kertausta viime aikojen tapahtumista:

Wilho kävi ja tuli takaisin "lomalta" ja koko viikon sainkin raporttia, että hyvin oli viihdytty ja poika oli ollut erittäin tärkeänä ja iloisena mukana kaikissa hommissa. Energiaa oli kuulemma riittänyt vaikka muille jakaa. Tämä oli tietysti mukavaa kuultavaa, koska Wilho oli kotona vaikuttanut hieman alakuloiselta eikä treenitkään olleet menneet kovin hyvin eivätkä ainakaan innokkaasti. Perjantaisissa rally-treeneissä ongelmat jatkuivat: seuraaminen jätätti, perusasento oli hakoteillä ja ennen kaikkea INTO poissa. Nyyh, mitä ihmettä tein väärin?!

Koiratanssitreenit sen sijaan menivät iloisissa merkeissä. Wilho teki innolla ja vapautuneesti. Seuraamispätkä taas ei! Välittömästi Wilho jättäytyi taakse lonimaan ja tuli hyvin haluttomasti viereen. Kyselin Facessa vinkkejä ja sainkin kokeilemisen arvoisia keinoja innon palauttamiseen, sisältäen palkan tarkastus parempaan (hankin siis märkäruokaa, maksamakkaraa yms. josta Wilho pitää erityisen paljon...) ja turhan nipotuksen poisjättämisen. Ei siis hinkattu paikkaa vaan mielentilaa ja siitä superpalkka! Yritin tehdä treeneistä mahdollisimman vapaita ja ennakoimattomia sekä palkkaamaan edestä. Lisäksi kaivoin lenkillä aina välillä märkäruokapalkan ja tulihan sitä intoa takaisin! Viimeisimmät rallytreenit menivät jo ihan mukavasti, tosin olivat vaihtelun vuoksi enemmän toko-painotteiset. Siitä tykkäsi koira ja emäntä!

Lukukoira-opinnot alkoivat niin ikään. Ensimmäisellä kerralla keskusteltiin tavoitteista ja hieman koirista sekä lopussa otettiin tervehtimisharjoitus. Wilhon tapauksessa siinä ei ole ongelmaa eikä hirveästi harjoiteltavaa, koska Wilho osaa mennä kauniisti sanomaan moi. Tätä päästiin testaamaan ihan oikeassakin tilanteessa kun kävin Wilhon ja Darran kanssa 4H-kerhon koiraleirillä esittelemässä koiratanssia leiriläisille. Mukana oli yhteensä 8 lasta, iältään 7-12-vuotiaita. Siskoni tuli apuohjaajaksi, joten jaoimme lapset Wilhon ja Darran ryhmiin, joissa opeteltiin sitten erilaisia temppuja. Wilho esittelikin oman temppukavalkadinsa ja monen lapsen suusta saikin kuulla, että voisivat vaihtaa Wilhon itselleen :D Sain tarjouksen mm. ruotasalais-tanskalaisesta pihakoirasta sekä landseerista! Darra edusti niin ikään mallikkaasti ja yllättävän rauhallisestikin - kuolan määrä tosin ei ollut kaikkien lasten mieleen. Kaiken kaikkiaan meillä kaikilla oli oikein mukavaa, voisihan tuota käydä joskus uudestaankin moisessa.

Wäinön kanssa en ole saanut aikaiseksi tehdä juuri mitään muuta kuin peruslenkkeilyä. Wäinökin käväisi lomalla maalla ja oli ollut oikein touhukas apulainen kaikkiin tarjolla oleviin hommiin. Wäinön ollessa maalla, Wilho otti erittäin lunkisti ja vaati saada mm. olla sylissä aina aamukahvien ajan. Lenkeillä käytiin hyvin verkkaiseen tahtiin kun meillä ei ollut vauhdittaja mukana. Ensimmäistä kertaa koskaan koirien kanssa ulkoillessa törmäsimme kyykäärmeeseen - hyi! Wilho juoksi ihan sen yli ja käärme nousi puolustusasentoon, mutta sain kiskottua Darran kauemmas ja käskytettyä Wilhon eteenpäin, joten tällä kertaa vältyimme puremalta. Hyi, hyi ja vielä kerran hyi. Joo-o, olen eläinihminen henkeen ja vereen, mutta matelijat ja ötökät saisivat pysyä kaukana minusta ja koirista.

Wilho aamukahviseurana

Wäinö muuttoapuna

Wilho pujottelee

Wilho esittelee kaikki temput, vaikka päivän päätteeksi väsyttääkin

Rakennustyömaaapulaisiakin kerettiin olla

Koiratanssikuvia keväältä

Loppuasento

Kevään koiratansseista saatiin kuviakin, joten laitanpa ne myöhässä tännekin. Kiitos kuvista Tuuli Komulainen! Molempien koirien ohjelmat on aikalailla valmiit, enää täytyy harjoitella ne sujuvaksi, kuten ehkä aikaisemminkin on tullut mainittua. Voi kun jossain olisi koiratanssimöllit sopivan lähellä niin päästäisiin tätäkin lajia koittamaan :) No, jospa saataisiin itse järkättyä syksylle...

Ensimmäisessä kuvassa minun ja Wilhon loppuasento, muut kuvat siirtymisiä. Tuo ylöspäin hyppy meidän on ollut pakko jättää pois, koska Wilholla oli selässä sen verran jumeja, ettei tuollainen hyppiminen tehnyt hyvää. Jätämme sen varmaan kokonaan ohjelmistosta, mutta sen verran vahva tuo hyppy jo on, ettei sitä harjoitella tarvitse vaikka se siellä pidettäisiinkin. Nyt Wilho kuitenkin pitää viikon verran lomaa maalla, joten kunhan tästä(kin) flunssastani taas selviän, voin hetkeksi keskittyä Wäinön ohjelmaan.

Ympäri!

Ja ympäri uudestaan, ja uudestaan!

Ylös! Temppukoira elementissään :)

Treenit jatkuu

Viikko vierähtikin, että koirien kanssa en tehnyt yhtään mitään lenkkeilyn lisäksi. Ja ihan hyväähän se teki. Rallymöllien jälkeen käytiin Wäinön kanssa koiratanssissa, mutta se ei kyllä mitenkään nostattanut mielialoja... Ohjelman Wäinö teki tosin hienosti, mutta päätti MERKATA lattialle toisen uroksen hajujen päälle. Just. Jos joku asia on, mitä en yksinkertaisesti siedä, niin se olisi sitten merkkailu. Tätä en kyllä todella osannut odottaa sen tekevän. Nyt vissiin hormoonit hyrrää pojalla aika pahasti. Oli siis tauon paikka, niin koiralle kuin emännällekin.

Välihuomiona; Wäinön ohjelma on minusta kyllä hyvä! Pitääkin skannata se tänne joku kerta, mutta yksinkertaisuudessaan se sisältää niin peruuttamista, pitkän pätkän sivuaskeleita, ympäripyörimisiä, pujottelua ja loppuun olisi tarkoitus opettaa Wäinö hyppäämään minun syliin :) Wäinö vielä liikkuu luonnostaan musiikin tahtiin tosi kivasti, joten ties vaikka tästä tulee meille uusi laji...

Wilhon kanssa käytiin hieronnassa ja selästä sekä lavoista löytyikin aikamoiset jumit. Treenikieltoa ei kuitenkaa tullut, mutta ohje välttää turhaa pomppimista kylläkin. Sen lisäksi Wilho sai armahduksen ja sen saa nyt ihan "luvan kanssa" nostaa autoon, kun se sinne tulemista on karsastanut. Mutta aihetta huolestua mistään pahemmasta ei onneksi tullut ja muutama hieronta kerta helpottanee koiran oloa. Hieronnasta Wilho kyllä nautti, varsinkin lämpökäsittelystä. Kipeisiin kohtiin tosin ei olisi saanut koskea vaan enemmänkin olisi pitänyt rapsutella mahasta :D Voi, se näytti kyllä taas koko valloittavan persoonansa. Ja olipa mukava käydä koiran kanssa rentoutumassa, ihan ilman mitään mietittävää...

Perjantain rallytreeneihin oli sitten taas ihan mukava lähteä ja hyvinhän ne menivätkin. Minä kiireessä töissä suunnittelin meille radan ja siitähän tuli varsin humoristinen pläjäys...






En ensinnäkään huomannut, että unohdin radan loppupuolelle laittaa puolenvaihdon takaisin, joten koko loppurata mentiin oikealla seuraten :D Lisäksi tehtailtiin houkutus, mutta unohdettiin laittaa mitään houkuttelevaa sinne... Ensimmäinen koirakko suoritti jo rataansa kun älyttiin, että mitään koiraa ei varmaankaan numerokyltit varsinaisesti houkuttele kovinkaan paljoa... Siitä saatiinkin sitten ihan hyvät naurut. Ensi kerralla otan jostain valmiin radan!

Wäinön kanssa harjoiteltiin mestariluokan liikettä, eli lähetä kohteelle. Wäinö nappasikin homman ihna muutamasta kerrasta! Vaikka sen kanssa on välillä haastavaa niin on se vaan fiksu ja hieno koira... Sillä on moottoria tehdä vaikka mitä, joten kunhan minä saan kisatilanteessa hermoni hallintaan niin täältä tullaan! ;)

Näiden lisäksi aloiteltiin teoriakerralla rallyn alkeiskurssi. Ensi kerralla päästäänkin jo tosi toimiin. Yritin kovasti luoda lajista mielikuvaa, että kaikilla on hauskaa ja helppoa ja että jännätä ei ainakaan tarvitse, mutta eräs osallistuja sanoi lopuksi, että mietti mihinhän sitä on päänsä pistänyt! :D No eivät ne kai niin paljoa säikähtäneet, että jättäisivät leikin kesken! Ihanasti oli erirotuisia koiria edustettuna; punaista irlanninsetteriä, novascotiannoutajaa, mitteliä ja rhodesiankoiraa oli ilmoitettu mukaan. Itselle on kyllä olemaan todella jännää katsoa erityyppisten koirien menoa ja oppimista. Toivottavasti tulee tännekin lajille taas uusia harrastajia tämän kurssin tiimoilta...