Taas on hieman aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Työkiireet ovat jatkuneet ja joka illalle on vapaa-ajankin ohjelmaa tullut suunniteltua. Blogin ääreen ei siis ole enää jaksanut istuutua! Mutta pientä kertausta viime aikojen tapahtumista:
Wilho kävi ja tuli takaisin "lomalta" ja koko viikon sainkin raporttia, että hyvin oli viihdytty ja poika oli ollut erittäin tärkeänä ja iloisena mukana kaikissa hommissa. Energiaa oli kuulemma riittänyt vaikka muille jakaa. Tämä oli tietysti mukavaa kuultavaa, koska Wilho oli kotona vaikuttanut hieman alakuloiselta eikä treenitkään olleet menneet kovin hyvin eivätkä ainakaan innokkaasti. Perjantaisissa rally-treeneissä ongelmat jatkuivat: seuraaminen jätätti, perusasento oli hakoteillä ja ennen kaikkea INTO poissa. Nyyh, mitä ihmettä tein väärin?!
Koiratanssitreenit sen sijaan menivät iloisissa merkeissä. Wilho teki innolla ja vapautuneesti. Seuraamispätkä taas ei! Välittömästi Wilho jättäytyi taakse lonimaan ja tuli hyvin haluttomasti viereen. Kyselin Facessa vinkkejä ja sainkin kokeilemisen arvoisia keinoja innon palauttamiseen, sisältäen palkan tarkastus parempaan (hankin siis märkäruokaa, maksamakkaraa yms. josta Wilho pitää erityisen paljon...) ja turhan nipotuksen poisjättämisen. Ei siis hinkattu paikkaa vaan mielentilaa ja siitä superpalkka! Yritin tehdä treeneistä mahdollisimman vapaita ja ennakoimattomia sekä palkkaamaan edestä. Lisäksi kaivoin lenkillä aina välillä märkäruokapalkan ja tulihan sitä intoa takaisin! Viimeisimmät rallytreenit menivät jo ihan mukavasti, tosin olivat vaihtelun vuoksi enemmän toko-painotteiset. Siitä tykkäsi koira ja emäntä!
Lukukoira-opinnot alkoivat niin ikään. Ensimmäisellä kerralla keskusteltiin tavoitteista ja hieman koirista sekä lopussa otettiin tervehtimisharjoitus. Wilhon tapauksessa siinä ei ole ongelmaa eikä hirveästi harjoiteltavaa, koska Wilho osaa mennä kauniisti sanomaan moi. Tätä päästiin testaamaan ihan oikeassakin tilanteessa kun kävin Wilhon ja Darran kanssa 4H-kerhon koiraleirillä esittelemässä koiratanssia leiriläisille. Mukana oli yhteensä 8 lasta, iältään 7-12-vuotiaita. Siskoni tuli apuohjaajaksi, joten jaoimme lapset Wilhon ja Darran ryhmiin, joissa opeteltiin sitten erilaisia temppuja. Wilho esittelikin oman temppukavalkadinsa ja monen lapsen suusta saikin kuulla, että voisivat vaihtaa Wilhon itselleen :D Sain tarjouksen mm. ruotasalais-tanskalaisesta pihakoirasta sekä landseerista! Darra edusti niin ikään mallikkaasti ja yllättävän rauhallisestikin - kuolan määrä tosin ei ollut kaikkien lasten mieleen. Kaiken kaikkiaan meillä kaikilla oli oikein mukavaa, voisihan tuota käydä joskus uudestaankin moisessa.
Wäinön kanssa en ole saanut aikaiseksi tehdä juuri mitään muuta kuin peruslenkkeilyä. Wäinökin käväisi lomalla maalla ja oli ollut oikein touhukas apulainen kaikkiin tarjolla oleviin hommiin. Wäinön ollessa maalla, Wilho otti erittäin lunkisti ja vaati saada mm. olla sylissä aina aamukahvien ajan. Lenkeillä käytiin hyvin verkkaiseen tahtiin kun meillä ei ollut vauhdittaja mukana. Ensimmäistä kertaa koskaan koirien kanssa ulkoillessa törmäsimme kyykäärmeeseen - hyi! Wilho juoksi ihan sen yli ja käärme nousi puolustusasentoon, mutta sain kiskottua Darran kauemmas ja käskytettyä Wilhon eteenpäin, joten tällä kertaa vältyimme puremalta. Hyi, hyi ja vielä kerran hyi. Joo-o, olen eläinihminen henkeen ja vereen, mutta matelijat ja ötökät saisivat pysyä kaukana minusta ja koirista.
 |
| Wilho aamukahviseurana |
 |
| Wäinö muuttoapuna |
 |
| Wilho pujottelee |
 |
| Wilho esittelee kaikki temput, vaikka päivän päätteeksi väsyttääkin |
 |
| Rakennustyömaaapulaisiakin kerettiin olla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti