Käytiin vähän harjoittelemassa kisailua taas pitkästä aikaa. Ja sehän... meni. Itse jännitin kovasti, koska olin ilmoittanut Wäinön AVOon eli koiran tulee olla vapaana radalla. Harjoituksissa olemme jo onnistuneet menestyksellä treenaamaan vapaana, mutta oma jännitykseni tarttui koiraan ja se oli suorastaan hädissään, koska ei ymmärtänyt mistä uhka on tulossa. Wäinö siis juoksenteli tarkastamassa tuomarit pariin otteeseen ja kerran ylsi miltei yleisöön asti. Sen jälkeen otin sen kiinni, mutta en saanut sitä enää rauhoittumaan, joten katsoin parhaaksi keskeyttää radan. Noh, hyviä puolia tästä harjoituksesta kuitenkin löytyy kun oikein etsii:
1. Wäinö tekee liikkeet nätisti.
2. Wäinö ei pyrkinyt karkaamaan. Juoksentelu johtui siitä, että se pyrki tarkastamaan ympäristön.
Joten seuraavaa kertaa ajatellen minulla onkin jo lista kisaa valmistelelevista tehtävistä. Käytän ehdottomasti Wäinön ensin kisa-alueella, jotta se ei ole upouusi paikka sille. Teen sen kanssa kehän ulkopuolella tehtäviä ennen kuin aloitamme oman osuutemme. Ja vaikeimpana: yritän ottaa rauhallisen mielialan. Nyt sorruin taas pyörittelemään päässäni kauhuskenarioita koiran karkaamisesta ja panikoin sillä myös koiran. Seuraavaan vapaanaolokoitokseen lähdetään sillä mielialalla, että jos karkaa niin onpahan harjoiteltu. Kun ei se kumminkaan karkaa kauas.
Wilhon kanssa päästiin tulokseen 91/100 pistettä, johon en kyllä ole hirmu tyytyväinen. Wilho ei ollut oikein vireessä, koska en lämmitellyt sitä ennen kisaa tarpeeksi. Wilhon kanssa on vaikeampaa suorittaa tuo lämmittely, koska jos sitä tekee liikaa, se väsähtää, mutta liian vähällä se ei pääse fiilikseen ja tekee laiskasti. Liikkeet Wilho kyllä suoritti kivasti ja mokailut olivat ihan omiani. Harmittamaan jäi ainoastaan jätättäminen. Lisäksi Wilho sai korvaansa ilmeisesti lunta (koska päätti kieriä maassa juuri ennen kisaa), jota se sitten pari kertaa pysähtyi rapsuttelemaan pois. Se nyt oli lähinnä huvittavaa :) Wilhonkin kanssa rata meni Wäinön suoritusta miettiessä, joten suurin treeni on nyt ihan omaan pääkoppaan!
Olipa kyllä hyvä, että tällaiset möllit tänne saatiin. Ihan oikean kisatuntuman siinä sai. Kisojen järjestäminenkin sujui mukavasti, meitä oli hyvä porukka ja kaikilla tuntui olevan hyvä mieli, joka tietysti on pääasia. Päivästä saikin oikein mukavan fiiliksen vaikka omat kisat ei niin onnistuneetkaan :)
Tässä vielä kuva radasta, joka oli kyllä minun mieleen. Ei hirmu vaativa, mutta sisälsi toisaalta kaikki meille vaikeat tehtävät (seiso, kierrä koiran ympäri ja houkutus).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti