sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Paluu blogin pariin

Tulipa tässä pidettyä vuoden tauko bloggaamisesta, mutta yritetään nyt uudelleen, uudella innolla :) Vanhat tekstit poistin aikapäiviä sitten, joten puhtaalta pöydältä, kirjaimellisesti, uuteen vuoteen!

Pyhitettäköön tämä kirjoitus siis kuulumisten päivittämiselle.

Ensimmäisenä ja suurinpana muutoksena on tietysti mikä muukaan kuin muutto uuteen paikkaan! Samalla saatiin seuraksi ei vain mies, mutta myös kaksi bullmastiffia. Wilho ei ole ollut aivan varma näiden kahden viimeksi mainitun hyvyydestä, mutta pikku hiljaa lämpenee niillekin. Wäinö on ottanut lisäjäsenet laumaan... noo... vaihtelevalla menestyksellä. Kumpikin koira tuntuisi puolustavan minua? Onneksi isot koirat ottavat tilanteen rauhallisesti ja järkevästi, vaikka pojat eivät aina niin teekkään.

Wäinön kanssa ollaan edistytty huimasti. Samat ongelmat kuin aina ennenkin ovat edelleen olemassa ja tuskin kokonaan tulevat koskaan kaikkoamaankaan. Autoihin Wäinö reagoi edelleen vahvasti, mutta tällä hetkellä pystyn taluttamaan sitä kävelytiellä aivan autotien vieressä. Olen yrittänyt siedättää sitä, ja yrittänyt vielä vähän enemmän, ja nyt kun katsoo taaksepäin, huomaa, että ollaan tultu huima matka alkutilanteesta. Uusien asioiden kohtaaminen on Wäinölle edelleen haastavaa, se hermostuu haukkumaan hervottomasti, mutta sanoisin, että rauhoittumisaika on lyhentynyt. Myös vapaanapito on helpottunut. Wäinö pysyy nyt paljon lähempänä minua ja tulee lähes aina kutsusta luo. Tosin autoja huomatessaan sen korvat katoavat edelleen täysin ja uskallankin pitää sitä vapaana ainoastaan alueilla, joissa tiedän autojen olevan kaukana. Toisin sanoen, vapaana lenkkeillään ainoastaan keskellä metsää. Näin tilanne tulee olemaan varmaan aina, mutta pääasia Wäinön kanssa olisikin, että voisin hihnan kanssa lenkkeillä normaaleilla teillä entistä laajemmin.

Wilho-raukka on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle harrastusten suhteen. Wilhon tehtävänä on ollut lähinnä lenkkeillä kuuliaisesti mukana kun Wäinöä yritetään kouluttaa :) Onneksi Wilholta tämä hoituu mallikkaasti, joten pääosin se saa ulkoilla vapaana. Se kun ei karkaa nykyisin minnekään, joten kummoista metsäpalstaa sen irtipäästämiseen ei tarvitse. Myöskään koulutuksiin en ole sitä vienyt, paitsi lyhyelle temppu-kurssille viime syksynä. Sielläkin se toimi aivan entiseen malliinsa, oppi ja suoritti kaikki tehtävät sellaisella täsmällisyydellä, että en voi kuin ihmetellä sen osaamista!

Sekä Wilhon että Wäinön kanssa on tarkoitus etsiä taas uutta ryhmää, jossa "treenata". Todellakaan mihinkään vakavaan harrastamiseen en ala, energia ei vain riitä, mutta olisi mukava jos pystyisi käymään säännöllisesti hiomassa taitoja. Wäinön kanssa olisi EHKÄ jonkinmoista kiinnostusta lähteä tämän vuoden aikaan näyttelyihin... Kynnys ensimmäiseen kertaan on kumminkin kasvanut jotenkin todella suureksi. Varmaan ihan hukassa olisi sekä omistaja että koira. Loppiaisena oli tarkoitus mennö match showun, mutta valitettavasti se peruuntui. Noh, uusi tilaisuus koittanee jossain vaiheessa.

Siinäpä lienee tärkeimmät...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti