Jyväskylän näyttelyt

No nyt ne on viimein ohi ja koettu! Jännitin jostain syystä ihan kamalasti sitä, että itse esitän koiran, mutta loppujen lopuksi se meni oikein mallikkaasti. Noh, tällä kertaa olimme oikeasti treenanneet :) Tuloksena kuitenkin vain EH, mutta kovin olen taas ylpeä Wäinöstä ja sen suorituksesta! Se ei olisi voinut paremmin toimia ja ympäristö ihmisineen, autoineen, koirineen ja kaikkine mahdollisine häiriöineen oli sille erittäin vaikea! On se vaan kehittynyt niin paljon... Joka tapauksessa tuomarin arvostelu kuului näin: A little broad in skull. Would pref a darker eye. Good reach of neck. Well placed shoulder. Nicely balanced outline. Moving soundly behind, wide in front & toeing in. Temperament a little shy.

Tuomarin käsittely oli meidän heikko kohtamme. Hampaat antoi katsoa nätisti, niin kuin aina, mutta muu kopelointi olikin sitten liikaa ja hyvä kun koira ei käynyt maahan selälleen! Voi pikkuista, luulikohan se, että nyt ollaan jonkin sortin eläinlääkärissä? Mutta tätä pitää ehdottomasti alkaa treenaamaan ja etsiä kivoja ihmisiä silittelemään Wäiskiä, jotta sen itseluottamusta saisi vähän korkeammalle.

Muuten päivä oli kyllä hauska, kiitos siitä erityisesti kenneltyttönä toimineelle siskolleni! Alku härdelli oli aikamoinen kun kuviot eivät olleet ne tutuimmat. Aamun lähtö starttasi hieman myöhään ja paikalle ajeltiin reipasta vauhtia. Matkalla huomattiin, että koiran päähän oli jäänyt edellispäiväisestä pesusta saippua jäämiä ja eikun huoltsikalle vettä ja paperia etsimään, että saatiin ne pois. Koiran pää suorastaan vaahtosi... Lopulta päästiin kuitenkin hyvissä ajoin perille, mutta siellä kohtasikin sitten uudet ongelmat. Häkki, jonka isäntä oli etsinyt varastosta ei meinannut millään asettua paikoilleen, mutta onneksi apua tarjosi ystävällisin mittelin omistaja. Taisi kyllä pitää meitä hieman avuttomina, oli se systeemi sen verran helppo. Tästä kun selvittiin, tajusin, ettei minulla tietenkään ollut mitään millä saa numerolapun kiinni. Ja eikun sellaista ostamaan. Onneksi oli muuten laajat valikoimat erilaista koira tarviketta myynnissä ja nyt on sitten seuraavaakin kertaa varten käsinauha valmiina.

Koko tämän shown jälkeen ehdittiin jopa harjata koira ja harjoitella juoksemista vähän. Erityisen hauskaa oli nähdä muitakin buhundeja, joita oli jopa kaksi kappaletta paikalla! Kehässä pyörähdettiin minuutin verran ja sitten koettelemus olikin ohi... Helpotuksen aallossa en edes muistanut, että olisihan siellä ollut vaikka minkä sortin agility ja tokonäytöstä, jotka olisi olleet mielenkiintoisia käydä katsomassa. Sen sijaan käytiin ostamassa koiralle herkku ja lelu palkaksi ja suunnattiin suoraan kotiin :D Note to self: ensi kerran testaa tavarat etukäteen, pakkaa ajoissa ja jätä puoli tuntia ylimääräistä aikaa aikatauluun.

Wäinö pelkäsi, että hävisin kokonaan kun poistuin ostamaan käsinauhaa. Huh helpotusta kun palasin kumminkin takaisin!

Wäiski seisoo tomerasti.

Hampaiden katsominenkin sujuu mallikkaasti.

Mutta tää nyt ei oo ollenkaan kivaa!

Että sellaista. Päästiin siis ajoissa lähtemään ja illalla kävin sitten Wilhon (ja isännän ja isojen) kanssa rennolla kävelyllä. Wilhokin olikin erittäin iloisella päällä ja sai tutut hepulit lenkillä. Se se vaan jaksaa aina naurattaa, pitäisikin joskus videoida :D