keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Vieraiden odotusta

Nyt on kyllä keksittävä jotain mitä Wäinölle voisi tehdä kun meille sattuu tulemaan vieraita. Omat synttärit lähestyy ja rauhallinen elämämme pääsee varmasti järkkymään vieraiden muodossa kerran tai pari kuluvalla viikolla.

Mutta mitä sitä keksisi? Tähän asti olen pyytänyt vieraita istumaan paikallaan, olemaan koskematta tai katsomatta koiraan kunnes annan luvan - eli kunnes se on hiljaa ja täysin rauhallinen. Keino toimii kyllä, mutta vain jos vieras ei oikeasti kumarru tai tuijota koiraa. Ja tämä on monelle aivan ylitse pääsemättömän vaikeaa, jonka kyllä puoliksi ymmärränkin; ei ole mitenkään helppo juttu tuijotella muualle kun Wäinö räksyttää vieressä ja juoksee hurjana ympyrää vieraan ympärillä. Vaan kun se ei rauhoitu jos sitä vielä ns. haastetaan. Viimeksi meillä kävijä vieläpä kielloista huolimatta yritti huitoa koiraa pois. Wäinö meni aivan tolaltaan ja jopa juoksi vierashuoneeseen karkuun. Eli jotain muuta on kehiteltävä. Lienee aika taas selata paria koirakirjaa ja paneutua oikein kunnolla tämän nimenomaisen ongelman kimppuun. Paikallaan on varmaan myös puuhata jotakin älyllistä haastetta, johon Wäinö voisi energiaansa ammentaa. Ennakkoilmoittauduttiin jo tokokurssille, mutta sen alkamisesta ei ole vielä tietoa. Omat energiat on olleet jokseenkin hukassa ja kyllähän se koirassakin sitten näkyy. Lenkkeilyä ovat saaneet, mutta sen lisäksi, että olisin juoksuttanut niitä metsässä, en ole panostanut mitenkään erityisesti aivonystyröiden treenaukseen.

Wäinön kanssa tuntuukin, että ollaan taas otettu kolmesta eteenpäin päässystä askeleesta kaksi taaksepäin. Kuulikohan se kun sanoin, että ollaan edistytty ja ottaa nyt vahingon takaisin? Autoille se on ollut vauhkona ja ollaan jouduttu palaamaan namien maahan heittelyyn kun vielä äsken oltiin jo siinä vaiheessa, että pystyin antamaan sen suoraan kädestä vihjesanan annettuani. Lenkeillä se ryntäilee ja tuntuu vaan rynnivän väkivalloin eteenpäin, jotta pääsisi sinne mihin itse haluaa. Vapaanaollessa se teki pitkästä aikaa parin minuutin pituisen karkureissun ja vähät välitti siitä, että sitä kutsuttiin luo. Kaiken kukkuraksi Wilho on päättänyt testailla, että vieläkö sama arvojärjestys on voimassa vai olisiko siinä kenties liikkumavaraa? No ei ole! Mutta että senkin pitää vielä aloittaa oma show, ihan kuin Wäinössä ei taas olisi ihan riittämiin mietittävää...

Koirahierontakurssi sen sijaan alkoi oikein mukavasti Turbon kanssa. Vanha herra oli erittäin innoissaan kun pääsi kerrankin jonnekin ainoana koirana :) Hyvä kun pysyi nahoissaan ja olisi halunnut leikkiä kaikkien, niin ihmisten kuin koirienkin, kanssa. Se yritti nuolla minulta naaman ja kaikki namipussien rapsahdukset saivat sen sinkoamaan vauhdilla ylös. Ei sitä kukaan vanhaksi kyllä meinannut uskoa, sen verran pentumaista menoa oli :) Hyvä vaan, reissusta jäi meille molemmille hyvä mieli. Se hierontaosio jäi sitten vähän vähemmälle, mutta harjoitellaan sitä sitten kotona. Kuulemma hieronta tekee hyvää erityisesti rauhattomille koirille, joten Turbon lisäksi harjoittelen otteita kyllä Wäinöönkin. 




6 kommenttia:

  1. Jossain Victoria Stillwellin (en jaksa tarkistaa oikeinkirjoitusta) jaksossa koira oli portin takana ja vieraat kävi kaukaa heittämässä sille herkun sinne katsomatta itse koiraa, jolloin se kaiketi hiljalleen oppi että vieraat on ihan ok. Luuletko että se flippaa vieraista siksi että ne tunkevat hänen alueelleen, vai ahdistaako sitä se että sen "pitää" olla samassa tilassa niiden kanssa (vaikka ilmeisesti pääsisikin toiseen huoneeseen karkuun)? Mietin vaan että olisiko helpointa opettaa että se voi olla rauhassa kauempana vaikka luuta syömässä eikä sen tarvitse puolustaa itseään tai teitä. Etenkin kun vieraat usein ovat sen verran pässejä että kuitenkin itse tietävät paremmin ja ryssivät koko homman.

    VastaaPoista
  2. Oon itseasiassa koittanut tuota keinoa jo, mutta ongelmaksi muodostui se, että koira on niin kierroksilla, että tulee portista läpi, eli ei siedä edes nähdä vieraita. Jos laitan oven ihan kiinni, se räksyttää oven takana taukoamatta. Oon myös antanut sille luun sinne toiseen huoneeseen - ei vaikutusta, koska on niin ylikierroksilla, että ei syö.

    En oo saanu selvyyttä, että mikä se varsinainen ongelma on, vahtiiko se vai mitä sen mielessä liikkuu. Wilho on minusta meillä se, joka vahtii, Wäinö vaan säestää. Esim. jos Wäinö on yksin kotona ja tulet sisään, se ei hauku ollenkaan. Kallistun ehkä siihen, että se pelkää ja koska sillä muutenkin on taipumusta vastaavaan reagointiin, se ahdistuu ja sillä menee yli. Tutuiksi tultua sillä ei kumminkaan ole mitään ongelmaa, se päinvastoin tykkää kaikista.

    VastaaPoista
  3. Tekeekö se niin myös jos vain H on kotona kun tulee vieraita? Meillä ainakin koirat on paljon valppaampia ja vahtivat enemmän kun olen yksin niiden kanssa, sitten kun ollaan koko porukalla niin ovat rennommin. Mietin vaan että käyttäytyykö se samalla lailla riippumatta siitä kumpi teistä vaiko molemmat on paikalla.

    Käyttäytyykö se samalla tavalla jos se tapaa ihmiset jo pihalla, onko käytös samanlaista riippumatta ollaanko sisällä vai ulkona, kotona vai vieraassa paikassa?

    Ihan vaan herättämään ajatuksia, eihän mulla mitään oikeaa neuvoa ole :)

    VastaaPoista
  4. :) Joo, tää on ihan hyvää pohdintaa. Saa vähän uusia ajatuksia, jos se "ratkaisukin" sieltä jossain vaiheessa valkenisi.

    Mutta siis. Sillä ei ole väliä olenko vain minä vai onko vain H tai me molemmat paikalla. Käytös on samaa. Samoin sillä ei ole eroa jos tapaa ihmiset jossain muualla tai on vapaana, kiinni... Ainoa, kirjaimellisesti, poikkeuksen tekee koirapuisto, jossa se harvoin edes huomioi ihmisiä. Siellä tietysti on niin paljon koiria ja hajuja ja liekkö sitten tottunutkin siihen, että siellä epämäräisiä tyyppejä vain seisoskelee. Joskus on myös puistossa haukkunut ihmistä jos tämä on kumartunut silittämään.

    VastaaPoista
  5. Voisko niitä koirapuiston ihmisiä hyödyntää, söisiköhän se nameja niiltä? Toivotaan että joku kikka kolmonen löytyy!

    VastaaPoista
  6. Eipä ole tullut mieleenkään pyytää jos tosiaan joku joskus jonkun namin Wäinölle antaisi! :D Tuo oli hyvä idea, pitääkin testata seuraavan kerran.

    Tällä kertaa vieraat toivotettiin sisälle haukkuen, mutta rauhoittuminen oli aika nopeaa. Vieraat tosin olivat koiraihmisiä itsekin ja toinen syötti herkkuja koiralle kourallisen, jonka jälkeen oli ihan vanha tuttu Wäinön mielestä ja toinen taas jätti niin tehokkaasti huomioimatta, että sille ei viitsinyt edes haukkua. Eli tällä kertaa meni oikein kivasti :)

    VastaaPoista