Lahti 27.4

Wäinön kanssa oli viime viikonloppuna edessä viimeisen sertin metsästys. Koska meillä on ollut vain lainatavarat aina ennen mukana, piti tätä tilaisuutta varten hankkia uusi näyttelyhihnaja häkki ja ja... Oman lisämausteensa loi Wäinön papereiden katoaminen... Edellisellä kerralla kadotin rokotustodistukset ja tottahan nyt kävin hoitamassa asian kuntoon ja samalla rokotutin molemmat pojat, onpahan molemmilla nyt todistukset (rokotukset siis olisivat olleet voimassa kesään saakka). Vaan annas olla kun alan etsiä rekisteritodistusta oletetusta paikasta, sitä ei löydykään, ei sieltä eikä muualta. Käännettiin koko kämppä ja kaikki mahdolliset piilot vaan ei. Onneksi - onneksi - olin liikkeellä sen verran ajoissa, että sain vielä tilattua kopion Kennelliitosta. Voi jos joku joskus vaihtaisi tämän pään toimivampaan!

Uusi kevythäkki hankittiin ihan tätä tilaisuutta varten. Tuleehan se käteväksi ottaa vaikka koulutuksiin mukaan, kesällä kun ei enää autossakaan kehtaa taukoja pitää.

Reissu oli mahtava kaikin puolin - toivottua menestystäkin tuli ja näin ollen Wäinö on nyt Suomen muotovalio! Wäinö oli urosten kolmonen, mutta edellä olijat olivat jo muotovalioita, joten serti siirtyi meille :) En olisi voinut toivoa parempaa. Wäinön arvostelussa huomautettavaa oli ainoastaan etuliikkeissä, jotka voisivat olla paremmat. Minulle vinkattiinkin, että kannattaa pitää enemmän vauhtia kehässä, ettei koira pääse löntystelemään. Jos näyttelyuraa tästään tulee jatkettua, täytyy pitää mielessä!

Parasta oli kuitenkin muiden buhundejen ja buhund-ihmisten tapaaminen! Voi jee, näin ainakin kuusi muuta buhundia ja kirsikkana kakun päälle vielä Wäinön siskon Milan! Kovin oli hurmaava neiti kyseessä ja kaunis, mutta sen jo kuvien perusteella tiesinkin. Luonteeltaan neiti kuuluu olevan Wäinön tyyppinen tapaus.Wäinökin tutustui rotutovereihinsa ja kovin nuo naiset ainakin kiinnosti... Urokseksi Wäinö on muuten aika pieni (Wäinön isän emän kasvattaja arvioi, että noin 44 cm, Wäinöä ei ole koskaan mitattu)! Toki narttuja isompi, mutta selvästi pienempi kuin ainakin muut paikalla olleet urokset.

Huomatkaa uusi hieno panta, joka hankittiin paikan päältä. On aika luopua kuonopannasta ja pitihän sen kunniaksi saada vähän koreammat välineet.

Voi näitä nuoria naisia, miettii Wäiski

Muutenkin olipahan hyvin järjestetyt näyttelyt! Paikat oli selkeästi merkitty, kaikkialla oli oikein siistiä ja muutenkin homma rullasi aikataulussa. Kierreltiin oman osuuden jälkeen vielä myyntikojut, joita oli runsaasti ja käytiin jätskillä :) Jotenkin saatiin siihen tuhrattua pari tuntia aikaa, mutta kiireettömänä oli oikein mukava tutkiskella mitä kaikkea sieltä löytyikään. Wäinökin sai rapsutuksia ja kehuja monelta suunnalta. Oltiinpa Wäiskiä tultu ihan varta vasten katsomaankin! Kaikin puolin jäi siis oikein hyvä mieli - tästä tietysti iso kiitos kuuluu rakkaalle ystävälle, joka lähti kenneltytöksi matkalle mukaan :) Mitteleiden kehää en ehtinyt katsomaan kun olivat ihan toisella puolella hallia, mutta vilahteli niitä aina silloin tällöin ohi. Olisi silti ollut hauska käydä nekin katsastamassa.

Viikonloppu koostui paitsi koiranäyttelystä, myös hotelliyöpymisestä koiran kanssa, joka ennakkoon hieman jännitti minua - mitenhän tuo otus pärjää? Olinkin erittäin ylpeä, että homma meni aivan ogelmitta. Wäinö oli hiljainen vieras, vaikka naapurin neljä villakoiraa protestoivat omistajansa lähtöä hyvin äänekkäästi ei poika sanonut sanaakaan. Kerran se yritti vastata seinän takaa hyvin selvästi kuuluviin ääniin, mutta se jäi murahdukseksi kun komensin sitä olemaan hiljaa. Näköjään kun Wilho ei ole paikalla kertomassa, että nyt on hälytystila, Wäinö kuuntelee ohjeeni mukinoitta. Tämä on toki huomattu jo aiemmin ja niinhän se on, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Silti, on jotenkin hieno huomata miten nätisti käyttäytyvä koira siitä on tullutkaan. Pystyimme jättämään sen yksin huoneeseen ja käymään rauhassa syömässäkin ja kun palasimme, se odotti meitä ovella makoillen. Eikä se edes stressannut olosuhteita tai vierasta paikkaa!