https://www.youtube.com/watch?v=qjiT8PMKpqE&feature=youtu.be
Sieltä voi kaikki halukkaat katsella meidän menoa :) Ihan hyvältähän se tälleen jälkeenpäin näyttää, vaikka radalla tosiaan tuntui, että tehtiin kamalan suuria virheitä. Virheet siis tuosta alun asennosta ja lopun huomion herpaantumisesta. Itse katselin, että kylläpä kumartelen koiraan päin, vaikka tarvetta ei varsinaisesti olekaan. Jotenkin sitä vaan tuntee, että kun on pieni koira niin pitää mennä lähemmäs. Teen tuota ihan huomaamattani, mutta selvästi pitää alkaa kiinnittämään huomiota entistä enemmän omaan asentoon. Seuraavassa luokassa (jahka siis sinne asti päästään, mutta kuitenkin...) tuohan on jo virhe...
Muuten tässä ollaan taas koirien kanssa laiskoteltu, yhdet vaivaiset treenit kävin Wäinön kanssa perjantaina. Koirassa oli taas niin paljon virtaa, että se vain lähinnä hyppi ja pomppi ympäriinsä, joten ei niistä sen enempää. Joka tapauksessa ykkösjuttu Wäiskin kanssa on perusasennon ja seuraamisen harjoittelu, temput se kyllä osaa, mutta kulkee auttamattoman vinossa ja pomppii. Noh, siihen lie auttaa myös lenkkeilyn lisääminen niin saa poika turhat energiat purettua. Tänään oli taas lenkillä siltä niin vahvaa suorittamista, että ai että! Koira juoksi päättömänä heti kun pääsi irti ja tunnin lenkistä noin 45 minuuttia meni siihen kun huutelin sitä tulemaan takaisin kun se kerta toisensa jälkeen ponkaisi juoksemaan milloin mihinkin suuntaan.
Olisi tietysti pitänyt arvata - jo pelkästään autosta ulos tuleminen ja siellä tutun koiran näkeminen sai sen täysin kiihdyksiin. Jälkiviisaana olisi ehdottomasti pitänyt uusia autosta ulostuleminen sekä pitää sitä hetki hihnassa pidempään. Nyt suunnitelmana on harjoitella tätä sekä ennen varsinaista lenkkiä yrittää väsyttää siitä suurin vapaana olemisen into pois, vaikkapa heittelemällä sille frisbeetä tms. Jospa sitten se ensi huuma vapaana olosta ei tulisi niin vahvana. Koitetaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti