maanantai 8. helmikuuta 2016

Pentuelämää

Ruttu on nyt kotona. Ensimmäinen viikonloppu on mennyt tutustuessa,  vaikka Rutun ensimmäiset vieraatkin ehtivät jo käydä ja ensimmäinen ”lenkkikin” ehdittiin kävellä.

Haettiin Ruttu perjantaina heti minun töiden jälkeen ja isännällä oli kiire peliin, joten koira matkaan ja menoksi! Automatkalla Ruttu inahteli hieman, mutta kuten olemme saaneet oppia; Ruttu osaa käyttää ääntään ja tekeekin sitä mielellään. Aina jos joku ei herran pintaan sovi, kuuluu pientä ininää vastalauseena.

Kotona otettiin ensin Darra tekemään tuttavuutta. Darra oli enemmän innoissaan meidän kotiin tulosta kuin uudesta tulokkaasta. Ei vissiin tajunnut, että tämä on tullut jäädäkseen. Kun se lopulta sen keksi, se loukkaantui ja painui ulos eikä tullut sisälle puoleen tuntiin. Yönsä se vietti mielenosoituksellisesti poikien kanssa samassa huoneessa,  mitä se ei ole tehnyt ikinä! Löytyihän tuostakin kolmikosta kunnon laumahenkeä kun saatiin yhteinen vihollinen 😉

Wäinö herpaantui myös ja ensimmäinen tunti meni sillä juostessa ympyrää talossa, jota se siis tekee hermostuneena. Oikeastaan se oli jo ottamassa tulokasta kivasti vastaan, mutta Wilho murahti Rutulle ja siitähän se idea sitten lähti. Pentu kyyhötti alkuun nurkassa eikä uskaltanut liikkua. Kun näin, että sitä alkoi väsyttämään, otin sen jalkojeni juureen nukkumaan ja kun siitä herättiin, oli meininki jo ihan toinen! Sitten alkoi vimmaaminen, kunnes tuli totaali sammuminen ja sitä rataa tässä ollaan edetty.

Darra ja Wäinö alkavat lämmetä pennulle jo hieman, Wilho pysyttelee vieläkin mahdollisimman kaukana. Pentu on rohkaistunut jo yrittämään leikkiä kahden ensin mainitun kanssa. Wäinö käy jo hakemassa rapsutuksia minulta, vaikka pentu olisikin jaloissa. Nihkeän alun jälkeen näyttää, että valoa voisi olla tunnelin päässä. Huomenna koiraporukka jää keskenään, mutta varmuuden vuoksi pojat laitetaan portin taakse.

Pentu on kyllä aivan täydellisen hurmaava! Wäinö pentuajoista alkaa olla jo niin kauan, että olin jo unohtanut millaisia ne on, eli superällösöpöjä. Sitä on niin mahtava katsella. Kaipa jonkinlaista koulutustakin pitää aloitella, kunhan ensin rauhassa tutustutaan.

Mitäs tässä, pikkusen söpöilen!
Rohkeutta löytyy käydä vähän koittamassa, josko Wäinö kumminkin antaisi leikkiä samalla lelulla.

Kun Darra ei huomaa, voi lyöttäytyä ihan lähelle nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti