Wäikin kanssa kotiuduttiin "suurkaupunki" viikonlopusta, Wilho jäi vielä viettämään lomaa systerin hoiviin viikoksi, vaikkakin pitkin hampain annoin sen sinne jäädä. Sen käytöksessä on ollut ihmeellisiä häiriöitä viime aikoina, karkailua, haukkumista jne. jotka niin kovin haluaisin kitkeä siltä pois. Luultavasti ja hyvin todennäköisesti ne on kaikki huomion hakemista. Kunhan saan sen takaisin tänne, pitää mennä kaksistaan sen kanssa lenkille ja ehkä viedä se treeneihin. Josko se taas sillä paranisi. Tosin on se nyt saanut spesiaalihuomiota kun on ainoana koirana, kaikkien lellittävänä siellä. Kuulemma sitä oli kehuttu "hyvinkäyttäytyväksi ja kiltiksi koiraksi". No niinhän se onkin, vaan saisi minullekin olla!
Wäinö esitti Wäinöksi hyvää käytöstä kaupungissa. Kamalan väsynyt se oli kun päästiin takaisin, olihan siellä niin paljon hälinää, ihmistä, autoa jne., että ei ihmekään jos vähän rennoksi veti moisen reissun jälkeen. Mutta olen kyllä iloinen, että sen kanssa on edistytty tähän malliin ja nämä kaupunkivierailut alkavat sujua ilman sen kummempia hermoiluja (minun tai koiran puolelta). Kohta voi senkin jättää välillä hoitoon kaupunkiin eikä aina tarvitse Wilhoa jättää. Vaikka on siihen hetkeen vielä hieman matkaa jäljellä. Wäinön kanssa kannattaa aina muistaa, että mikään ei tule helpolla tai nopeasti ;)
Näyttelytreeneissäkin Wäikin kanssa käytiin, mutta jätettiin lyhyeksi kun herra alkoi murahdella muille koirille. Katsoin sitten paremmaksi luovuttaa kun oltiin vielä voitolla. Ohjaajan se otti oikein hyvin vastaan ja seisominenkin onnistui kauemmin kuin tähän mennessä. Näyttelystarttihan on jo hieman yli viikon päästä, joten olisihan tuon syytä jo onnistuakin. Heh, tosin kuulemma Wäinö on ainut buhund paikalla, joten kovin suurta onnistumista ei tarvita. Kunhan ei hylättäisi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti