Hyvää Vappua!

Vappu on meillä sujunut rauhallisissa merkeissä. Itse olen ulkoillut suurin piirtein koko päivän kun ensin kävin ratsastamassa ja sitten siitä suoraan poikien kanssa lenkille. Metsä oli tietysti tupaten täynnä porukkaa kun ihmisillä on vapaata eikä sääkään nyt niin kamalan huono ollut. Tuuli kyllä, mutta sateelta säästyttiin. Wäinö tosin sai itsensä liattua löytämällä oikein kunnon kuralätäkön ja asettumalla siihen makaamaan. Ei sille vihainenkaan voinut olla, niin tyytyväisenä se minua sieltä mutalöllöstä katseli :) Ja onneksi sen karvanlaatu on suunniteltu käyttötarkoitukseen sopivaksi ja loppulenkistä, kun koira oli taas kuiva, hiekka karisi siitä itsestään pois eikä minun tarvinnut edes pestä koko koiraa!

Kevättä on molemmilla pojilla selvästi rinnassa, sen verran reipas liikkeisiä ovat ulkona touhutessaan. Viime lenkillähän Wäinö päätti ottaa hatkat heti alkulenkistä ja aiheutti taas sydämen tykytystä kun sitä ei muutamaan minuuttiin näkynyt eikä kuulunut. Olin ihan varma, että se ehti tielle, mutta onneksi ei sentään ja kohta se juoksi jostain minun eteeni makaamaan ihan uuvuksissa. Pitkällä se siis oli selvästi käynyt. Jonkun hajun se ilmeisesti otti, mutta oli kai sitten hukannut... Noh, se lenkki mentiin loppuun hihnassa. Wilholtakin on korvat kateissa. Se on alkanut inhottavasti miettiä sen sekunnin luokse pyydettäessä, että tullako vaiko ei tulla. Argh! Aina on kumminkin tullut, mutta en tykkää silti toistaa käskyjäni montaa kertaa.

Onhan tuo kyllä mukava kun on niin lämmin, että tarkenee lenkkeillä vähän pidempäänkin. Pitääkin lähteä lähiaikoina Kolille kävelemään ja ihailemaan maisemia poikien kanssa. Viime vuonnahan tällainen reissu tehtiin ja oli kyllä mukavaa! Viiden tunnin juokseminenkaan ei saanut Wäinöä väsyksiin, mutta oli se kai vähän rauhallisempi sen illan :)

Mutakylpy virkistää